Yuan-dynastia
Kiinan historia | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
MUINAINEN | |||||||
Kolme hallitsijaa ja viisi keisaria | |||||||
Xia-dynastia 2070–1600 eaa. | |||||||
Shang-dynastia 1600–1046 eaa. | |||||||
Zhou-dynastia 1122–256 eaa. | |||||||
Läntinen Zhou-dynastia | |||||||
Itäinen Zhou-dynastia | |||||||
Kevättä ja syksyä | |||||||
Taistelevat läänitysvaltiot | |||||||
SUURVALTA | |||||||
Qin-dynastia 221 eaa.–206 eaa. | |||||||
Han-dynastia 206 eaa.–220 jaa. | |||||||
Läntinen Han-dynastia | |||||||
Xin-dynastia | |||||||
Itäinen Han-dynastia | |||||||
Kolme kuningaskuntaa 220–280 jaa. | |||||||
Wei, Shu Han & Wu | |||||||
Jin-dynastia 265–420 jaa. | |||||||
Läntinen Jin | |||||||
Itäinen Jin | 16 kuningaskuntaa 304–439 jaa. | ||||||
Eteläinen ja pohjoinen dynastia 420–589 jaa. | |||||||
Sui-dynastia 581–619 jaa. | |||||||
Tang-dynastia 618–907 jaa. | |||||||
5 dynastiaa & 10 kuningaskuntaa 907–960 jaa. | Liao-dynastia 907–1125 jaa. | ||||||
Song-dynastia 960–1279 jaa. | |||||||
Pohjoinen Song | L. Xia-dyn. | ||||||
Eteläinen Song | Jin-dynastia | ||||||
Yuan-dynastia 1271–1368 jaa. | |||||||
Ming-dynastia 1368–1644 jaa. | |||||||
Qing-dynastia 1644–1911 jaa. | |||||||
NYKYAIKA | |||||||
Kiinan tasavalta 1911–1949 | |||||||
Kiinan kansantasavalta 1949–nyt | Kiinan tasavalta | ||||||
Kiina historian aikajana Kiinan dynastiat Kiinan sotilashistoria Kiinan taidehistoria Kiinan tekniikan ja tieteen historia Kiinan koulutuksen historia | |||||||
malline: näytä • keskustele • muokkaa |
Yuan-dynastia (mongoliksi Dai Ön Yeke Mongghul Ulus; kiinaksi 元朝 [Yuán cháo]) hallitsi Kiinaa 1271–1368. Sitä kutsutaan myös mongolidynastiaksi. Sitä edelsi Song-dynastia ja seurasi Ming-dynastia.
Vuonna 1231 mongolit valtasivat Korean ja sen kautta myöhemmin hyökkäilivät myös Japaniin. 1200-luvun puoleenväliin mennessä mongolit olivat ottaneet haltuunsa Pohjois-Kiinan ja Keski-Aasian muslimivaltiot. Valtavan Mongolivaltakunnan resursseja käyttäen Kublai-kaani jatkoi Eteläisen Song-dynastian valtaamista. Kublai-kaani onnistuikin aloittamaan Yuan-dynastian, ensimmäisen alkuperältään ei-kiinalaisen dynastian, joka hallitsi koko Kiinaa. Kanton vallattiin 1279, mikä lopetti Eteläisen Song-dynastian.
Han-kiinalaiset joutuivat sorron kohteeksi Yuan-dynastian aikana. Valtion virkoihin valittiin mongoleja tai Mongolivaltion alistamien muiden kansojen edustajia mieluummin kuin kiinalaisia.
Kulttuurin alalla tapahtui kehitystä mongolivallan alla. Erityisesti kansankielistä kirjallisuutta alettiin kirjoittaa enemmän. Lisäksi mongolit toivat uusia elementtejä valtaamiltaan alueilta, esimerkiksi eurooppalaisia soittimia.
Laaja ulkomaalaisen vallan vastustus han-kiinalaisten keskuudessa synnytti lukuisia kapinoita, jotka lopulta ajoivat mongolit takaisin Mongolian aroille. Tätä seurasi valtakamppailu, jonka seurauksena syntyi Ming-dynastia.
Katso myös
- osittain samanaikaisesti myös Eteläinen Song-dynastia
- Yuan-dynastian hallitsijat
Edeltäjä: Song-dynastia ja Jin-dynastia | Kiinan dynastiat | Seuraaja: Ming-dynastia |