Ricardo Björnberg

Carl Ricardo (Richard) Björnberg (9. elokuuta 1861 Pori – 20. helmikuuta 1917 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.[1]

Björnbergin teollisuussukuun kuulunut, Porista kotoisin ollut Ricardo Björnberg valmistui arkkitehdiksi Helsingin polyteknillisestä opistosta vuonna 1884. Hän oli aluksi työssä yksityisessä arkkitehtitoimistossa ja suoritti jatko-opintaja Wienin Teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1885–1886.

Björnbergistä tuli yleisten rakennusten ylihallituksen ylimääräinen arkkitehti 1887, ja hän toimi Helsingin kaupungin ylimpänä rakennustarkastajana 1891–1905 sekä Valtioneuvoston linnan johtavana arkkitehtinä 1892–1905. Björnberg oli vuodesta 1891 osakkaana C. R. Rosenbergin arkkitehtitoimistossa.[2]

Björnberg teki useita ulkomaanmatkoja muun muassa Espanjaan, ja hänen kiinnostuksensa kohteisiin kuuluivat arkkitehtuurin ohella puunjalostuskoneet ja polttomoottoriteknologia. Ricardo Björnberg kuoli sydänkohtaukseen helmikuussa 1917.[1]

Rakennuksia

  • Karhulan Hovi, Karhula 1887
  • Heinen talo, Hallituskatu 9 – Teatterikatu 3, Pori 1892
  • Finska Elektriska Ab:n konepajarakennus, Sörnäisten rantatie 31, Helsinki 1899[3]
  • Senaatin kirjapaino, Helsinki 1897–1900
  • Tehtaankatu 4, Ullanlinna, Helsinki 1901[4]
  • Asuinkerrostalo, Muukalaiskatu 1 – Laivasillankatu 12, Ullanlinna, Helsinki 1911 (Torsten Montellin kanssa)[5]
  • Hyytiälän metsäaseman rakennukset. 1911 (arkkitehti Ernst Theodor Granstedtin kanssa)[6]
  • Maanmittauskonttori, Sibeliuksenkatu 21, Hämeenlinna 1911
  • Tampereen teknillisen opiston rakennus, Pyynikintie 2, Tampere 1912
  • Pitkäjärven maamiesseuran talo, Somero 1914[7]

Lähteet

  1. ↑ a b Rakennushistoriaselvitys Maanmittauskonttorin kortteli, Hämeenlinna, Arkkitehtitoimisto Ark-byroo oy 2018, luku 4.2
  2. ↑ Holmlund, Sofia: Familjen Björnberg sörjer ”farbror Taros” hus kan rivas. Hufvudstadsbladet, 31.10.2023, s. 9. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 5.11.2023.
  3. ↑ Tunnettiin vuodesta 1910 Suvilahden kasarmin nimellä, toimi venäläisen sotaväen kasarmina vuoteen 1917 saakka ja sen jälkeen tilapäisasuntolana ja viimeksi 1930-luvulta alkaen Helsingin kaupungin sähkölaitoksen korjauspajana. Tuhoutui Helsingin pommituksessa helmikuussa 1944. — Sörnäisten Rantatie 31. Suvilahdenkatu 4. Helsinki, Helsingin kaupunginmuseo (Finna) (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Korttelit.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Korttelit.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Hyytiälän metsäasema
  7. ↑ Pitkäjärven vanha maamiesseura kertoo kylän tarinaa

Aiheesta muualla

  • Schjerfbeck, S. M.: Carl Ricardo Björnberg in memoriam. Arkitekten, 1917 (15. vsk.), nro 2, s. 13–16. (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.)
  • Schjerfbeck, S. M.: Carl Ricardo Björnberg: In memoriam. Tekniska föreningens i Finland förhandlingar, 1917 (37. vsk.), nro 4 (April), s. 112–114. (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.)