Kolarin rata

Kolarin rata
Perustiedot
Reitti Tornio–Kolari
Rakennettu 1921–1973
Avattu useissa osissa
Lakkautettu Kolari–Rautuvaara (2004)
Niesa–Äkäsjoki (2004)
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Henkilöjunia / vrk 2 (sesonkiluonteista)
Tavarajunia / vrk 2
Tekniset tiedot
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei (tulossa)
Sallittu nopeus 100 km/h
Liikenteenohjaus
Radio-ohjaus Tornio–Kolari
Ohjauskeskus Oulu
Suojastus ei
Kulunvalvonta JKV
Tornio–Kolari
Km   Lyh. Liikennepaikat
200,5 Rra Rautuvaara
199,7 Äj Äkäsjoki
190,8 Valtatie 21:n alitus
190,8 Seututien 940 tasoristeys
190,2 Nie Niesa
183,3 Ylläsjoki (silta)
Kantatie 80:n alitus
182,5 Kli Kolari
Valtatie 21:n alitus
161,1 Spj Sieppijärvi
147,9 Kva Koivumaa
135,9 Naamijoki (silta)
135,5 Nmj Naamijoki
125,7 Sja Sorvanoja
Valtatie 21:n alitus
Kantatie 83:n alitus
118,2 sahan pistoraide
118,0 Pel Pello
Jolmanpudas
100,4 Tur Turtola
92,2 Jks Juoksenki
Valtatie 21:n alitus
78,7 Klr Kaulinranta (nykyinen)
75,9 Klr Kaulinranta (vanha)
Valtatie 21:n alitus
71,8 Rtl Rahtula
71,5 Tengeliönjoki (silta)
69,3 Avs Aavasaksa
Seututien 930 alitus
61,5 Ytr Ylitornio
57,1 Nrn Nuottioranta
53,2 Armassaari
49,9 Kny Kainuunkylä
44,3 Pkp Pekanpää
40,8 Mro Martimo
38,9 Nmp Niemenpää
35,1 Krp Korpikylä
26,4 Kri Karunki
20,9 Apa Aapajoki
20,0 Liakanjoki (silta)
16,4 Kka Kukkola
10,0 Yli Ylivojakkala
7,2 Aja Alavojakkala
Seututien 927 alitus
Keropudas
1,0
0,8 Top Tornio-Pohjoinen
0,4  Ouluun
0,0 Tor Tornio asema
Valtatie 29:n ylitys
 Röyttään
 Haaparannalle
Merkkien selitykset
Infobox OK

Kolarin radalla tarkoitetaan Suomen rataverkon osuutta Tornion asemalta Kolariin. Rataosan pituus on 186,6 km, ja se seurailee Tornionjokea halki Tornionlaakson. Junien suurin sallittu nopeus rataosalla on 100 km/h. Rataosaan kuuluviksi lasketaan myös Kolarista Rautuvaaran ja Äkäsjoen kaivoksille rakennetut sivuradat: näiden kunnossapito on kuitenkin lopetettu vuonna 2004 ja ne on suljettu liikenteeltä.

Kolarista Äkäsjoelle johtava lakkautettu rata piti avata vuonna 2010 uudelleen malmiradaksi ja rakentaa rataa Muonionjoen ja rajan yli Ruotsiin Pajalaan Kaunisvaaran kaivokselle. Suunnitelma kuitenkin peruuntui, koska kaivos päätti käyttää Narvikia lastaussatamanaan Suomen satamien sijasta.[1] Toistaiseksi Rautuvaaran ja Äkäsjoen radoille ei ole suunniteltu muuta käyttöä.

26. joulukuuta 2005 Tornion Korpikylässä, lähellä Niemenpään rautatieasemaa tapahtui kansainvälistäkin huomiota herättänyt Tornion koiravaljakkoturmana tunnettu onnettomuus, jossa kaksi italialaisturistia sai surmansa, kun heidän rekensä jäi Kolarista Helsinkiin matkalla olleen pikajunan alle.

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Liikenne- ja viestintäministeriö kannattaa radan jatkamista Ylläkselle. Ratayhteys palvelisi Ylläksen kasvavaa matkailua. Sen rakentaminen riippuu alueen kaivoshankkeesta.[2] Sekä Kittilään ja Kolariin että Ruotsin Pajalaan on suunnitteilla mittavia kaivoshankkeita, jotka takaisivat toteutuessaan radan säilymisen.

Petteri Orpon hallituksen (2023–) laatimassa hallitusohjelmassa on varattu 535 miljoonaa euroa pääradan kehittämishankkeisiin, jonka yhteydessä Kolarin rata aiotaan sähköistää.[3]

Rakennushistoria

Naamijoen rautatiesilta.
Uusi, vuonna 2000 valmistunut asemarakennus Kolarin rautatieasemalla.

Radan eteläosa Kaulinrantaan saakka on rakennettu ennen sotia. Kolariin saakka rataa jatkettiin vasta 1960-luvulla, ja se rakennettiin pääasiassa työllisyystöinä.

Rataosa on valmistunut useammassa osassa seuraavasti[4]:

Liikenne nykyään

Nykyisin Kolarin radan henkilöliikennettä hoidetaan hiihtosesongin ulkopuolella keskiviikkoisin ja perjantaisin kulkevalla henkilöjunalla Helsingistä. Hiihtosesongin aikana Kolariin ajetaan useita yöpikajunia vaihtelevin aikatauluin. Sesonkijunista kaikki eivät kulje päivittäin, vaan niitä on ajoitettu lomien alkuun sekä viikonloppuihin.

Tavaraliikenne on nykyisin yksinomaan raakapuuliikennettä Kemiin.

Liikenteenhoito

Kolarin radan liikennettä ohjataan keskitetysti Oulusta. Koska rataosa on vähäliikenteinen, ja radan ainoa kohtauspaikka on Pellossa, rataosuudella liikennöidään käytännössä vain yhteen suuntaan kerrallaan. Peräkkäin kulkevien junien välissä on aina yksi välisuojastuspaikka.

Suunniteltu Kolarin–Ylläksen rata

Ylläksen rata on suunnitteilla oleva ratahanke, jonka tarkoituksena olisi jatkaa Kolarin rataa Ylläkselle. Radan toteutuminen riippuu alueen kaivoksista. Rakentaminen on ajoitettu 2020-vuosikymmenelle. Radalla voisi olla tavaraliikenteen lisäksi myös henkilöliikennettä.

Lähteet

  1. ↑ Jäämeren rataselvitys (pdf) Liikennevirasto. Arkistoitu 22.2.2019. Viitattu 9.3.2018.
  2. ↑ YLE Pohjois-Suomen uutiset, tiistai 26.6.2007
  3. ↑ Vahva ja välittävä Suomi : Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 16.6.2023 valtioneuvosto.fi. 16.6.2023. Valtioneuvosto. Viitattu 18.6.2023.
  4. ↑ Tilastoja Suomen rautateistä (taulukko valmistumisajoista kappaleessa 1.3)

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kolarin rata Wikimedia Commonsissa
  • Valde Näsi : Piirteitä Tornionjokilaakson rautatien vaiheista, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 26.08.1928, nro 35, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot