Kerkonjoen valuma-alue
| Kerkonjoen valuma-alue (2. jakovaihe: 14.76) | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo, Keski-Suomi |
| Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
| Merialue | Itämeren valuma-alue |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| 1. jakovaihe | Rautalammin reitin valuma−alue (14.7) |
| 2. jakovaihe | Kerkonjoen valuma-alue (14.76) |
| Vesistöjako | Kiesimän alue (14.761), Sonkarin alue (14.762), Vesantojärven alue (14.763), Vesantojoen valuma-alue (14.764), Asinjoen valuma-alue (14.765) |
| Laskujoki | Kerkonjoki (Kiesimän kanava) |
| Pääreitti | ←Kiesimä ←Sonkari ←Vesankajärvi ←Asinjoki ←Myllypuro ←Mertajärvi ←Ristijoki ←Ristijärvi ←Sarpajärvi |
| Laskupaikka | Niinivesi |
| Koordinaatit | 62°45′32″N, 26°43′37″E |
| Mittaustietoja | |
| Valuma-alue | 245,73 km² [1] |
| Järvisyys | 19,36 % [1] |
| Alueen pituus | 40 km [2] |
| Alueen leveys | 10 km [2] |
| Pääuoma | 46 km [2] |
| Keskivirtaama | 1,9 m³/s (MQ) [3] |
 Kerkonjoen valuma-alueen laskujoen suu | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Kerkonjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.76) on Rautalammin reitin valuma-alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue. Vesistön valuma-alueen alarajana ovat Kerkonjoessa sijaitseva Kerkonkosken kanava, jonka kautta suuri osa virtaamasta laskee Niiniveteen Virmasveden alueelle (14.72), ja Kiesimässä sijaitseva Kiesimän kanava, jonka kanavavedet lasketaan Pohjois-Konneveteen Konneveden alueelle (14.71).[4][1]
Yleistä
Vesistöalueen sijainti
Vesistöalue sijaitsee Pohjois-Savossa Rautalammilla ja Vesannolla ja Keski-Suomessa Viitasaarella. Valuma-alueen pinta-ala on 245,73 neliökilometriä ja sen järvisyys on 19,36 % [1]. Valuma-alue on noin 40 kilometriä pitkä ja 10 kilometriä leveä. Kerkonjoen valuma-alue sijaitsee Rautalammin reitin valuma-alueen sisäosassa ja siihen rajautuu etelässä ja lännessä Konneveden alueeseen (14.71), ja sitten idässä ja pohjoisessa Virmasveden alueeseen (14.72).[2][4]
Pääuoma
Kerkonjokeen Niinivedellä loppuva pääuoma kuuluu sekä Kerkonjoen valuma-alueeseen että Virmaveden alueeseen. Joen pituus on Niiniveden järvenselälle 2,8 kilometriä pitkä tai vesistöalueen rajalle Kerkonkosken kanavan alapuolelle 1,1 kilometriä pitkä. Kerkonjoen pääuomasta ei ole kirjallisia lähteitä. Eräs tapa määrittää pääuoma on valita pääuomaan se jokihaara, jonka valuma-alue on suurempi. Siinä joenhaarassa on silloin eniten vettä ja se kuuluu tämän mukaan pääuomaan. Pääuoma on kapeassa valuma-alueessa helppo päätellä lyhyiden sivu-uomien takia, sillä niiden valuma-alueet jäävät pieniksi. Niin on myös Kerkonjoen valuma-alueella. Yläjuoksulle noustessa kohdataan matkalla Kiesimä, Sonkari ja Vesantojärvi, jotka sisältyvät pääuomaan. Vesantojärvi sijaitsee valuma-alueen yläjuoksulla ja siihen laskee kaksi jokea, Asinjoki ja Vesantojoki. Asinjoen valuma-alueen pinta-ala on 54 ja Vesantojoen 36 neliökilometriä, joten Asinjoki kuuluu pääuomaan. Asinjoki muuttuu yläjuoksulla Mertajärvestä alkavaksi Myllypuroksi. Seuraava on Ristijärvestä alkava Ristijoki. Viranomaisten tiedoissa pääuomaan kuuluu Sarpajärvi ja sen lasku-uoma, sekä Limalammesta alkava Limanjoki. Viimeinen latvaosuus on Oinaslammesta alkava Honkapuro.[2]
Pääuoman pituus lasketaan käyttämällä vesistöviranomaisten antamia uomatietoja ja mittaamalla kartoista lyhimmät järvenselkiä ylittävät matkat. Pääuoman pituudeksi tulee siten sen minimiarvio. Pääuoman osuus järviketjua Kiesimä–Sonkari–Vesantojärvi Asinjoelle asti on noin 23,1 kilometriä. Viranomaisten julkaisemaa paikkatietoikkunan uomatietoja yhdistelemällä saadaan latvauomalle Oinaslammelle saakka pituutta 20,4 kilometriä. Pääuomaa vesistöalueen rajalta kertyy siten 43,5 kilometriä ja Niiniveden rannasta 46,3 kilometriä.[2]
Vesistöalueen jako
Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat viisi aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen esitetyssä järjestyksessä [5][1]:
- Kiesimän alue (14.761)
- Sonkarin alue (14.762)
- Vesantojärven alue (14.763)
- Asinjoen valuma-alue (14.765)
- Vesantojoen valuma-alue (14.764)
Pääuoman sivu-uomia
Alla on taulukoidussa muodossa lueteltu suurimpia Kerkonjoen valuma-alueen pääuomaan laskevia jokia ja ojia. Ne on järjestetty niin, että taulukko alkaa lasku-uomilla, jotka sijaitsevat reitin alajuoksulla, ja loppuu reitin yläjuoksun lasku-uomilla. Sarakkeessa ”Etäisyys Niiniveteen” olevat luvut esittävät pääuoman kohtaa kilometreinä Niiniveden järvenselkään rajoittuvaan rantaan. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pituutta. Virtaamalla tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ). Taulukon lähteet on esitetty viimeisen taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti.
| lasku-uoman nimi | pääuoman kohta | etäisyys Niiniveteen (km) | joen pituus (km) | virtaama (MQ) (m³/s) | valuma- alue (km²) | lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kerkonjoki laskee Niiniveteen, joka on lyhyt osa Rautalammin reitin pääuomaa. Siitä on matkaa merelle 439 km.[a] | |||||||
| oja Kivilammesta | Kerkonjoki | 2 | 3,3,3,–,–,– | ||||
| Vihtajoki | Sonkari | 15 | 3,3,3,–,–,– | ||||
| oja Iso Kolmisoppisesta | Sonkari | 21 | 3,3,3,–,–,– | ||||
| Pentinoja | Vesantojärvi | 24 | 3,3,3,–,–,– | ||||
| Vesantojoki | Vesantojärvi | 30 | 13 | 36 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Kalmapuro | Ala-Asinjärvi | 31 | 3,3,6,–,–,– | ||||
| Jaakkopuro | Myllypuro | 35 | 3,3,6,–,–,– | ||||
| oja Mertasuolta | Mertajärvi | 36 | 3,3,6,–,–,– | ||||
| Matojoki | Ristijärvi | 40 | 3,3,6,–,–,– | ||||
| Yläjuoksulla Oinaslampeen on vielä 8 kilometriä matkaa. | |||||||
Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [1], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [6], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [2], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä
Järviä
Valuma-alueen alajuoksulla sijaitsee Kiesimä (1 111 ha), joka on lähialueensa merkittävin järvi. Muut alueen lammet ovat pieniä vesistöjä. Siihen laskee pohjoisesta toinen merkittävä järvi Sonkari (2 525 ha), jonka lähialueella sijaitsee yli kymmenen muutta ja pienempää järveä. Niistä suurimpia ovat esimerkiksi Patovesi (106 ha) ja Iso Kolmisoppinen (19 ha). Sonkariin laskee pohjoisesta valuma-alueen kolmas merkittävä järvi Vesantojärvi (563 ha), jonka lähialueella ei ole muita järviä. Vesantojärveen laskee Vesantojoki ja Asinjoki, joiden valuma-alueilla on useita pienempiä järviä. Vesantojoen valuma-alueella sijaitsee yhdeksän vähintään hehtaarin kokoista järveä tai lampea. Niistä merkittävä on vain Kurjenjärvi (129 ha). Asinjoen valuma-alueella on järviä saman verran, mutta ne ovat suurempia kuin Vesantojoen valuma-alueella. Suuria ovat esimerkiksi Ristijärvi (112 ha), Sarpajärvi (51 ha), Kaijanjärvi (42 ha), Mertajärvi (25 ha), Limalampi (16 ha), Ylä-Asinjärvi (16 ha) ja Ala-Asinjärvi (15 ha).[6][5]
Huomautukset
- ↑ Matka Suomenlahdelta Kymijoen joensuusta Nokisenkoskelle on määritetty artikkelissa Virmasveden alue. Vesireitti Nokisenkoskelta mereen on 430 kilometriä pitkä ja kun siihen lisätään matka Kerkonjoen joensuulta Nokisenkoskelle 9,3 kilometriä, saadaan matkan pituus Suomenlahteen noin 439 kilometriä.
Lähteet
- ↑ a b c d e f Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b c d e f g Kerkonjoen valuma-alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 29.9.2023.
- ↑ Rautalammin reitti – Kansallisvesi, s. 18–24. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A 108. Helsinki: Vesi- ja ympäristöhallitus, 1992. ISBN 951-47-6365-3. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ a b Rautalammin reitin valuma-alue (14.7) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.2.2018.
- ↑ a b Kerkonjoen valuma-alue (14.76) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.6.2019.
- ↑ a b Kerkonjoen suu, Kerkonkoski (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 28.9.2023.
| Kymijoen vesistö (vesistöaluetunnus 14) | Kymijoen alue (14.1) • Suur-Päijänteen alue (14.2) • Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) • Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) • Jämsän reitin valuma-alue (14.5) • Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) • Rautalamminreitin valuma-alue (14.7) • Sysmän reitin valuma-alue (14.8) • Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rajautuvat vesistöt ja Kymijoen vesistön osa-alueet: | Vuoksen vesistö (04) • Pyhäjoen vesistö (54) • Viitasaaren reitin valuma-alue • (14.4) Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) • Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9) | ||||||||||||||||||
| Konneveden alue (14.71) | noin 280 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Virmasveden alue (14.72) | noin 5 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Nilakan alue (14.73) | noin 5 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Pielaveden alue (14.74) | noin 5 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Koivujärven valuma-alue (14.75) | noin 5 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kerkonjoen valuma-alue (14.76) | noin 5 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Tallusjärven valuma-alue (14.77) | noin 5 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Suonenjoen valuma-alue (14.78) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Pieksäjärven valuma-alue (14.79) | yli 80 kohdetta
|
