A. V. Multia

Akseli Viljam Viljasalo, kirjailijanimi A. V. Multia (8. heinäkuuta 1889 Keuruu – 19. helmikuuta 1980 Pori) oli suomalainen upseeri ja kirjailija.

Viljasalo oli puolustusvoimien kantahenkilökuntaa. Hän sai kapteenin arvon 1929, majurin 1940, ja 1944 hänet ylennettiin everstiluutnantiksi 1944. Hän kuului myös suojeluskuntaan.^[1]

Ilmari Unhon 1940 ohjaama elokuva Kersantilleko Emma nauroi? perustuu Viljasalon romaaniin Kersantillekko Emma nauroi?.

Teoksia

Nimellä Akseli Viljasalo:

• Mökistä maantielle. Gummerus 1925 (romaani)
• Kutsunta-asiat : ohjeita ja neuvoja kutsuntaiässä oleville nuorukaisille : asevelvollisuuslaista ja sen soveltamisasetuksesta ynnä muista kutsuntaa ja asevelvollisuuden suorittamista koskevista määräyksistä koonnut ja lisäillyt A. Viljasalo. Otava 1927, 2. uud. painos WSOY 1933
• Kyyhkylä : vapaussodan invaliidien liiton invaliidikoti, kirjoittajat A. Viljasalo, Rolf Mennander. Vapaussodan invaliidien liitto, Helsinki 1952
• Invaliidikoti Kyyhkylä. Vapaussodan invaliidien liiton invaliidikoti, Helsinki 1958

Nimimerkillä A. V. Multia:

• Kukkosen Petterin maallinen menestys. Karisto 1930
• Pelkkää väärinkäsitystä : kolminäytöksinen huvinäytelmä. Seuranäytelmiä 321. Karisto 1932
• Kasarmin komein poika : nuoren miehen elämyksiä. Karisto 1938, 2. painos 1940
• Reserviläinen : mitä jokaisen reserviläisen tulee tietää asevelvollisuusasioista, valvontamääräyksistä ja reservin kertausharjoituksista. Lakien selityksiä 3. Gummerus 1938
• Kersantillekko Emma nauroi? : kertoelma kesäisiltä päiviltä. Karisto 1940, 2. painos 1940

Lähteet

• A. V. Multia SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)

Viitteet

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset ISNI Kansalliset Suomi (KANTO)